kunnon

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kunnon

  1. (taipumaton kehusana, joka esiintyy vain attribuuttina)
    Hän on kunnon mies.
    He olivat kunnon sotilaita.
    Ota kunnon annos kerralla!

Substantiivi[muokkaa]

kunnon

  1. (taivutusmuoto) genetiivi sanasta kunto