kumollaan

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

Adverbi taipuu persoonissa eli
sen lopussa olevan omistusliitteen muoto
riippuu lauseen subjektista:
persoona yksikkö monikko
1. kumollani kumollamme
2. kumollasi kumollanne
3. kumollaan
kumollansa

kumollaan (kumolla- + omistusliite; ei vertailuasteita)

  1. (3. persoonan muoto) kaatuneena tai kaadettuna
    Ojassa näkyi kumollaan oleva auto.
    Pöydän vieressä oli tuoli kumollaan.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkumolːɑːn/
  • tavutus: ku‧mol‧laan

Taivutus[muokkaa]

Adverbi ei varsinaisesti taivu, vaan se on omistusliitteellinen taivutusmuoto kantasanastaan, josta muissa paikallissijoissa käytetään seuraavia muotoja:

→○ allatiivi kumolleen
adessiivi kumollaan
○→ ablatiivi -

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]