kuhertelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kuhertelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkuherˌt̪elu/
- tavutus: ku‧her‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuhertelu | kuhertelut |
| genetiivi | kuhertelun | kuhertelujen kuherteluiden kuherteluitten |
| partitiivi | kuhertelua | kuherteluita kuherteluja |
| akkusatiivi | kuhertelu; kuhertelun |
kuhertelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuhertelussa | kuherteluissa |
| elatiivi | kuhertelusta | kuherteluista |
| illatiivi | kuherteluun | kuherteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuhertelulla | kuherteluilla |
| ablatiivi | kuhertelulta | kuherteluilta |
| allatiivi | kuhertelulle | kuherteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuherteluna | kuherteluina |
| translatiivi | kuherteluksi | kuherteluiksi |
| abessiivi | kuhertelutta | kuherteluitta |
| instruktiivi | – | kuherteluin |
| komitatiivi | – | kuherteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuhertelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kuherrella ((vahva) vokaalivartalo kuhertele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. kuherteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuhertelu Kielitoimiston sanakirjassa