Siirry sisältöön

kronkeli

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

kronkeli (6) (komparatiivi kronkelimpi, superlatiivi kronkelein) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä, murteellinen) nirso, kranttu, valikoiva

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkroŋkeli/
  • tavutus: kron‧ke‧li

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Rinnakkaismuodot
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]