kronkeli

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kronkeli (6) (komparatiivi kronkelimpi, superlatiivi kronkelein) (taivutus [luo])

  1. (arkikieltä, murteellinen) nirso, kranttu, valikoiva

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkroŋkeli/
  • tavutus: kron‧ke‧li

Aiheesta muualla[muokkaa]