krakata

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

krakata (73-A) (taivutus[luo])

  1. (petrokemia) pilkkoa orgaanisia yhdisteitä molekyylimassoiltaan pienemmiksi yhdisteiksi
  2. (tietotekniikka) murtaa tietokoneohjelman kopiosuojaus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkrɑkɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: kra‧ka‧ta

Etymologia[muokkaa]

englannin kielestä, crack

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • krakata Kielitoimiston sanakirjassa