Siirry sisältöön

kouristelu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kouristelu (2)

  1. kouristeleminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkou̯risˌt̪elu/
  • tavutus: kou‧ris‧te‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kouristelu kouristelut
genetiivi kouristelun kouristelujen
kouristeluiden
kouristeluitten
partitiivi kouristelua kouristeluita
kouristeluja
akkusatiivi kouristelu;
kouristelun
kouristelut
sisäpaikallissijat
inessiivi kouristelussa kouristeluissa
elatiivi kouristelusta kouristeluista
illatiivi kouristeluun kouristeluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kouristelulla kouristeluilla
ablatiivi kouristelulta kouristeluilta
allatiivi kouristelulle kouristeluille
muut sijamuodot
essiivi kouristeluna kouristeluina
translatiivi kouristeluksi kouristeluiksi
abessiivi kouristelutta kouristeluitta
instruktiivi kouristeluin
komitatiivi kouristeluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kouristelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]