konjugiere

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

konjugiere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä konjugieren
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä konjugieren
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä konjugieren
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä konjugieren