koen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

koen

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kokea

Tanska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta ko