kirvota

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kirvota (74-E) (taivutus[luo])

  1. irrota (ottesta)
    Vasara kirposi hänen kädestään ja osui ikkunaan.
  2. irrota, vapautua
    Hikikarpaloita kirposi Eerikin ohimoille.
    Kyynelet kirposivat silmiin.
  3. (murteellinen) singahtaa, ponnahtaa[1]

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkirʋot̪ɑˣ/
  • tavutus: kir‧vo‧ta

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kirsti Aapala: Kieli-ikkuna: Kirppuja, luteita, täitä. Helsingin Sanomat, 23.3.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.9.2017