kinu
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kinu
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kinua
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kinua
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kinua
Puola[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kinu
- (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta kino