kemi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katso myös: Kemi

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kemi

  1. (murteellinen, Häme, Satakunta) kovapohjainen ja huonokasvuinen kenttä; usein niitty

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kemi yl. (3) (yks. määr. kemin [luo], mon. epämäär. kemier [luo], mon. määr. kemierna [luo])

  1. kemia

Liittyvät sanat[muokkaa]

analytisk kemi, astrokemi, atmosfärskemi, biokemi, elektrokemi, fotokemi, fysikalisk kemi, geokemi, grön kemi, kemisk, kemist, kärnkemi, läkemedelskemi, miljökemi, organisk kemi, oorganisk kemi, petrokemi, polymerkemi, stökiometri, termokemi, ytkemi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kemi Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Tanska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kemi

  1. kemia