inistä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
- äännellä hiljaa korkealla äänellä
- Ympärilläni inisee hyttysiä
- Kaverin koira inisi eilen.
- Näin kehdossa inisevän vauvan.
- Pienenä olen inissyt.
- (puhekieltä) valittaa, vinkua
- Hän taas inisee samasta jutusta.
- Inisetkö minullekin?
- Älä inise ja valita.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈinist̪æˣ/, [ˈi.nis.t̪æˣ]
- tavutus: i‧nis‧tä
Etymologia[muokkaa]
itämerensuomalainen kantasana
Käännökset[muokkaa]
1. äännellä hiljaa korkealla äänellä
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- inistä Kielitoimiston sanakirjassa