ind

Puola

Substantiivi

ind m.

1. indium

Tanska

Adverbi

ind

1. sisälle

Viro

Substantiivi

ind (gen inna, part inna)

1. kiima

   Lehm on innale läinud. – Lehmä on tullut kiimaan.

Taivutus

ÕS 22u

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	ind	innad
genetiivi	inna	indade
partitiivi	inda	indu indasid
illatiivi	(lyhyt) inda	indadesse (innusse)
	(pitkä) innasse
inessiivi	innas	indades (innus)
elatiivi	innast	indadest (innust)
allatiivi	innale	indadele (innule)
adessiivi	innal	indadel (innul)
ablatiivi	innalt	indadelt (innult)
translatiivi	innaks	indadeks (innuks)
terminatiivi	innani	indadeni
essiivi	innana	indadena
abessiivi	innata	indadeta
komitatiivi	innaga	indadega

Teemamuodot lihavoitu.

Liittyvät sanat

• indlema
• innaaeg
• kiim

Substantiivi

ind (gen innu, part indu)

1. into

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22e (r`iik) riik

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	ind	innud
genetiivi	innu	indude
partitiivi	indu	inde indusid
illatiivi	indu innusse	indudesse
inessiivi	innus	indudes
elatiivi	innust	indudest
allatiivi	innule	indudele
adessiivi	innul	indudel
ablatiivi	innult	indudelt
translatiivi	innuks	indudeks
terminatiivi	innuni	indudeni
essiivi	innuna	indudena
abessiivi	innuta	indudeta
komitatiivi	innuga	indudega

Liittyvät sanat

• innustus

Synonyymit

• õhin

Aiheesta muualla

• ind Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• ind sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)