hyyfi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hyyfi (5)
- (mykologia) sienen peräkkäisistä soluista muodostunut rihma, sienirihma
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyyfi | hyyfit |
| genetiivi | hyyfin | hyyfien (hyyfein) |
| partitiivi | hyyfiä | hyyfejä |
| akkusatiivi | hyyfi; hyyfin |
hyyfit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyyfissä | hyyfeissä |
| elatiivi | hyyfistä | hyyfeistä |
| illatiivi | hyyfiin | hyyfeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyyfillä | hyyfeillä |
| ablatiivi | hyyfiltä | hyyfeiltä |
| allatiivi | hyyfille | hyyfeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyyfinä | hyyfeinä |
| translatiivi | hyyfiksi | hyyfeiksi |
| abessiivi | hyyfittä | hyyfeittä |
| instruktiivi | – | hyyfein |
| komitatiivi | – | hyyfeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyyfi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- muinaiskreikan ὑφή (hufḗ), "verkko"