Siirry sisältöön

hurista

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

hurista (66) (taivutus[luo])

  1. pitää matalataajuista tiheästi katkeilevaa ääntä
    Tuuletin hurisee.
  2. (arkikieltä) sujua, olla mallillaan
    Kuinkas hurisee?

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhurist̪ɑˣ/
  • tavutus: hu‧ris‧ta

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

hurista

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä huristaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä huristaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä huristaa

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hurista Kielitoimiston sanakirjassa