huimaa
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
huimaa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta huima
Verbi[muokkaa]
huimaa
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä huimata
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä huimata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä huimata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä huimata