huilia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huilia
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta huili
Verbi[muokkaa]
huilia (61-A) (taivutus [luo])
- (arkikieltä) levätä, pitää lepotaukoa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhui̯liɑ/
- tavutus: hui‧li‧a
Etymologia[muokkaa]
- frekventatiivijohdos verbistä huilata
Aiheesta muualla[muokkaa]
- huilia Kielitoimiston sanakirjassa