huilia

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huilia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta huili

Verbi[muokkaa]

huilia (61-A) (taivutus [luo])

  1. (arkikieltä) levätä, pitää lepotaukoa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhui̯liɑ/
  • tavutus: hui‧li‧a

Etymologia[muokkaa]

  • frekventatiivijohdos verbistä huilata

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • huilia Kielitoimiston sanakirjassa