huhuilu

Suomi

Substantiivi

huhuilu (2)

huhuileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈhuhui̯lu/
tavutus: hu‧hui‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	huhuilu	huhuilut
genetiivi	huhuilun	huhuilujen huhuiluiden huhuiluitten
partitiivi	huhuilua	huhuiluita huhuiluja
akkusatiivi	huhuilu; huhuilun	huhuilut
sisäpaikallissijat
inessiivi	huhuilussa	huhuiluissa
elatiivi	huhuilusta	huhuiluista
illatiivi	huhuiluun	huhuiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	huhuilulla	huhuiluilla
ablatiivi	huhuilulta	huhuiluilta
allatiivi	huhuilulle	huhuiluille
muut sijamuodot
essiivi	huhuiluna	huhuiluina
translatiivi	huhuiluksi	huhuiluiksi
abessiivi	huhuilutta	huhuiluitta
instruktiivi	–	huhuiluin
komitatiivi	–	huhuiluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	huhuilu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi huhuilla (vokaalivartalo huhuile- ) + johdin -u

Käännökset

1. huhuileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

huhuilu Kielitoimiston sanakirjassa