herännäinen

Suomi

Substantiivi

herännäinen (38)

1. (yleisesti) hengellisen herätyksen kokenut henkilö
2. (evankelis-luterilaisuus) herännäisyyden piirissä toimiva henkilö: körtti

Ääntäminen

• IPA: /ˈherænːæi̯nen/
• tavutus: he‧rän‧näi‧nen

Etymologia

• verbi herätä (vokaalivartalo herää-) + johdin -nnäinen

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: herännäisyys

Yhdyssanat

• myöhäisherännäinen

Aiheesta muualla

• herännäinen Kielitoimiston sanakirjassa