harallaan
Suomi[muokkaa]
Adverbi[muokkaa]
harallaan
- (jaloista, sormista) erillään; siten, että päät ovat kaukana toisistaan
- Isäntä seisoi jalat harallaan talonsa portailla.
- Lääkäri tunnusteli vatsaani sormet harallaan.
- tukka harallaan [= ’sekaisin’]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑrɑlːɑːn/
- tavutus: ha‧ral‧laan
Taivutus[muokkaa]
→○ | allatiivi | haralleen |
---|---|---|
○ | adessiivi | harallaan |
○→ | ablatiivi | - |
Käännökset[muokkaa]
1. siten, että päät ovat kaukana toisistaan
|