harallaan
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]harallaan
- (jaloista, sormista) erillään; siten, että päät ovat kaukana toisistaan
- Isäntä seisoi jalat harallaan talonsa portailla.
- Lääkäri tunnusteli vatsaani sormet harallaan.
- tukka harallaan [= ’sekaisin’]
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑrɑlːɑːn/
- tavutus: ha‧ral‧laan
Taivutus
[muokkaa]| →○ | allatiivi | haralleen |
|---|---|---|
| ○ | adessiivi | harallaan |
| ○→ | ablatiivi | - |
Käännökset
[muokkaa]1. siten, että päät ovat kaukana toisistaan
|