haihtua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
haihtua (52-F) (taivutus[luo])
- tavallisesti nestemäisistä aineista: hävitä muuttumalla höyryksi ja siirtymällä ympäröivään ilmaan
- Avoimessa astiassa oleva vesi haihtuu vähitellen.
- Urheillessa kehosta haihtuu nestettä runsaasti ihan huomaamatta.
- (kuvaannollisesti) hävitä, kadota
- Sijoittajien usko osakkeisiin haihtui.
- Kun huuma haihtuu, katumus ja pettymys on kova.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑi̯ht̪uɑˣ/
- tavutus: haih‧tu‧a
Etymologia[muokkaa]
ehkä haja-vartalosta johdettu, muoto-opillisesti epäselvä johdos[1]
Käännökset[muokkaa]
1. kaasuuntua
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: haihduttaa
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana haihtua.