gewöhnten

Saksa

Verbi

gewöhnten

(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä gewöhnen
(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä gewöhnen
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä gewöhnen
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä gewöhnen
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)
(taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta gewöhnt (joka on partisiipin perfekti sanasta gewöhnen)