formalismi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]formalismi (5)
- taiteessa, kirjallisuudessa, kritiikissä tai filosofiassa suuntaus, tutkimuksen ala tai tarkastelutapa, joka painottaa muotoa sisällön tai merkityksen sijaan
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | formalismi | – |
| genetiivi | formalismin | – |
| partitiivi | formalismia | – |
| akkusatiivi | formalismi; formalismin |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | formalismissa | – |
| elatiivi | formalismista | – |
| illatiivi | formalismiin | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | formalismilla | – |
| ablatiivi | formalismilta | – |
| allatiivi | formalismille | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | formalismina | – |
| translatiivi | formalismiksi | – |
| abessiivi | formalismitta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | formalismeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | formalismi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. suuntaus, tutkimuksen ala tai tarkastelutapa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- formalismi Kielitoimiston sanakirjassa