finländare

Ruotsi

Substantiivi

finländare yl. (5) (yks. määr. finländaren [luo], mon. epämäär. finländare, mon. määr. finländarna [luo])

1. suomalainen

Liittyvät sanat

• finländsk, finlänning, finländska

Aiheesta muualla

• finländare Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• finländare Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)