excepta

Wikisanakirjasta

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

excepta

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta exceptus (joka on partisiipin perfekti verbistä excipiō)
  2. monikon neutrimuoto sanasta exceptus (joka on partisiipin perfekti verbistä excipiō)
  3. monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta exceptus (joka on partisiipin perfekti verbistä excipiō)

Verbi

exceptā

  1. yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta exceptus (joka on partisiipin perfekti verbistä excipiō)

Ranska[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

excepta

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä excepter