erstarrten

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

erstarrten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä erstarren
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä erstarren
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä erstarren
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä erstarren
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)