ersparte

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ersparte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ersparen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ersparen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ersparen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ersparen
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erspart (joka on partisiipin perfekti sanasta ersparen)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erspart (joka on partisiipin perfekti sanasta ersparen)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erspart (joka on partisiipin perfekti sanasta ersparen)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erspart (joka on partisiipin perfekti sanasta ersparen)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erspart (joka on partisiipin perfekti sanasta ersparen)
  10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erspart (joka on partisiipin perfekti sanasta ersparen)
  11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erspart (joka on partisiipin perfekti sanasta ersparen)