erspürte
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
erspürte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erspüren
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erspüren
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erspüren
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erspüren
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erspürt (joka on partisiipin perfekti sanasta erspüren)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erspürt (joka on partisiipin perfekti sanasta erspüren)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erspürt (joka on partisiipin perfekti sanasta erspüren)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erspürt (joka on partisiipin perfekti sanasta erspüren)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erspürt (joka on partisiipin perfekti sanasta erspüren)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erspürt (joka on partisiipin perfekti sanasta erspüren)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erspürt (joka on partisiipin perfekti sanasta erspüren)