eroberte
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
eroberte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erobern
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erobern
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erobern
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erobern
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erobert (joka on partisiipin perfekti sanasta erobern)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erobert (joka on partisiipin perfekti sanasta erobern)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erobert (joka on partisiipin perfekti sanasta erobern)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erobert (joka on partisiipin perfekti sanasta erobern)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erobert (joka on partisiipin perfekti sanasta erobern)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erobert (joka on partisiipin perfekti sanasta erobern)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erobert (joka on partisiipin perfekti sanasta erobern)