erniedrigte
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
erniedrigte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erniedrigen
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erniedrigen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erniedrigen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erniedrigen
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erniedrigt (joka on partisiipin perfekti sanasta erniedrigen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erniedrigt (joka on partisiipin perfekti sanasta erniedrigen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erniedrigt (joka on partisiipin perfekti sanasta erniedrigen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erniedrigt (joka on partisiipin perfekti sanasta erniedrigen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erniedrigt (joka on partisiipin perfekti sanasta erniedrigen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erniedrigt (joka on partisiipin perfekti sanasta erniedrigen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erniedrigt (joka on partisiipin perfekti sanasta erniedrigen)