ermahnten

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ermahnten

(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä ermahnen
(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä ermahnen
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä ermahnen
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä ermahnen
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)
(taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta ermahnt (joka on partisiipin perfekti sanasta ermahnen)