erkorene
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
erkorene
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)