eristäytyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]eristäytyminen
- se, että eristäytyy
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eristäytyminen | eristäytymiset |
| genetiivi | eristäytymisen | eristäytymisten eristäytymisien |
| partitiivi | eristäytymistä | eristäytymisiä |
| akkusatiivi | eristäytyminen; eristäytymisen |
eristäytymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eristäytymisessä | eristäytymisissä |
| elatiivi | eristäytymisestä | eristäytymisistä |
| illatiivi | eristäytymiseen | eristäytymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eristäytymisellä | eristäytymisillä |
| ablatiivi | eristäytymiseltä | eristäytymisiltä |
| allatiivi | eristäytymiselle | eristäytymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eristäytymisenä (eristäytymisnä) |
eristäytymisinä |
| translatiivi | eristäytymiseksi | eristäytymisiksi |
| abessiivi | eristäytymisettä | eristäytymisittä |
| instruktiivi | – | eristäytymisin |
| komitatiivi | – | eristäytymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | eristäytymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
eristäytymis- | |
Etymologia
[muokkaa]verbi eristäytyä + johdin -minen