erillinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

erillinen (38) (komparatiivi erillisempi, superlatiivi erillisin) (taivutus[luo])

  1. erillään oleva
  2. (joukko-oppi) pistevieras

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈerilˌlinen/
  • tavutus: e‧ril‧li‧nen

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

erillisjousitus, erillisosasto, erillisrauha, erillisverotus

Aiheesta muualla[muokkaa]