ergatterte
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ergatterte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ergattern
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ergattern
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ergattern
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ergattern
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)