erbittere

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

erbittere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erbittern
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erbittern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erbittern
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erbittern