entkalkten

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

entkalkten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä entkalken
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä entkalken
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä entkalken
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä entkalken
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta entkalkt (joka on partisiipin perfekti sanasta entkalken)