dunkelsten

Saksa

Adjektiivi

dunkelsten

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
4. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
10. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
11. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
12. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
13. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
14. (taivutusmuoto) monikon heikko datiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
15. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)