blenden

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	blendest
ind. prees. y. 3. p.	blendet
ind. imperf. y. 3. p.	blendete
part. perf.	geblendet
apuverbi	haben

blenden

1. häikäistä
2. (kuvaannollisesti) hämärtää, sokaista (esim. arvostelukykyä)
3. sokaista

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: abblenden