beruhigte
Saksa
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]beruhigte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beruhigen
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beruhigen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beruhigen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beruhigen
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta beruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beruhigen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta beruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beruhigen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta beruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beruhigen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta beruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beruhigen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta beruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beruhigen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta beruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beruhigen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta beruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beruhigen)