aufwecke

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

aufwecke

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä aufwecken (sivulauseessa; päälauseessa wecke auf)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä aufwecken (sivulauseessa; päälauseessa wecke auf)
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä aufwecken (sivulauseessa; päälauseessa wecke auf)