aufstelle

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

aufstelle

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä aufstellen (sivulauseessa; päälauseessa stelle auf)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä aufstellen (sivulauseessa; päälauseessa stelle auf)
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä aufstellen (sivulauseessa; päälauseessa stelle auf)