auferlegte

Saksa

Verbi

auferlegte

1. indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä auferlegen (sivulauseessa; päälauseessa erlegte auf)
2. indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä auferlegen (sivulauseessa; päälauseessa erlegte auf)
3. konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä auferlegen (sivulauseessa; päälauseessa erlegte auf)
4. konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä auferlegen (sivulauseessa; päälauseessa erlegte auf)
5. taivutusmuoto sanasta auferlegt (joka on partisiipin perfekti sanasta auferlegen):

   yksikön heikko nominatiivimuoto

   yksikön feminiinin akkusatiivimuoto

   yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto

   monikon vahva nominatiivimuoto

   monikon vahva akkusatiivimuoto