apustaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
apustaa (53) (taivutus[luo]) (rinnakkaismuoto "abustaa" samassa merkityksessä)
- varata vuoro (ensimmäisenä), joskus myös ilmoittautua mukaan
- Lukis nyt vaan äkisti se lainaaja, joka ainokaisen opuksen ennätti ennen minua apustaa! (keskustelupalstaviesti martat.fi)
Huomautukset[muokkaa]
Käytetään myös lyhyemmässä muodossa "Apus minä!" tai "Apus eka!", "Apus toka!" (tai rinnakkaismuoto "abus").
Etymologia[muokkaa]
Tullut ranskan kielen komennosta koirille "à bouche" ("ota suuhun") merkityksessä "käy kiinni". Tästä ilmaus on tullut suomalaiseen koululaisslangiin ruotsin kielen kautta. Yleisimmillään ilmaus on ollut 30–60-luvuilla.[1][2]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kysy.fi, Helsingin kaupunginkirjasto, 12.1.2006
- ↑ Slangi - Suomi-sanakirja, Slangi.net