anerkannte
Saksa
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]anerkannte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä anerkennen (sivulauseessa; päälauseessa erkannte an)
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä anerkennen (sivulauseessa; päälauseessa erkannte an)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä anerkennen (sivulauseessa; päälauseessa erkannte an)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä anerkennen (sivulauseessa; päälauseessa erkannte an)
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erkannt (joka on partisiipin perfekti sanasta erkennen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erkannt (joka on partisiipin perfekti sanasta erkennen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erkannt (joka on partisiipin perfekti sanasta erkennen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erkannt (joka on partisiipin perfekti sanasta erkennen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erkannt (joka on partisiipin perfekti sanasta erkennen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erkannt (joka on partisiipin perfekti sanasta erkennen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erkannt (joka on partisiipin perfekti sanasta erkennen)