tuleentua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tuleentua (52-J) (taivutus [luo])
- kypsyä (viljelykasvista)
- Samanaikaisesti sen kanssa tuleentuu usein myös syysrypsi.
- Se ei yleensä ehdi tuleentua Suomessa.
- Syksyä kohti tattari alkaa tuleentua.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪uleːnˌt̪uɑˣ/
- tavutus: tu‧leen‧tu‧a
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tuleentua Kielitoimiston sanakirjassa