Liite:Viron sanojen taivutusmuotojen muodostaminen
Alkumuoto[muokkaa]
Viron kielen sanan vartalo voi eri taivutusmuodoissa muuttua. Sanamuotojen muodostamisen perustaksi täytyy valita yksi kiinteä sanan vartalon muoto jonka perusteella esitetään säännöt muiden muotojen muodostamiseksi. Tämä on alkumuoto (algvorm)
- Nominien alkumuoto on yksikön nominatiivi esimerkiksi siil, mõte, kirjanik, .tantsijatar
- Verbien alkumuoto on ma-infinitiivin vartalo ennen infinitiivin tunnusta ela(ma), näge(ma)
Lähteet[muokkaa]
Teemamuodot ja analogiamuodot[muokkaa]
Monet sanan taivutusmuodoista muodostuvat kaikissa sanoissa samojen perusteiden mukaan. Näiden muotojen muodostamiseen ei kuitenkaan pelkkä sanan alkumuoto riitä. Lisäksi tarvittavat sanojen teemamuodot ovat muotoja, joita ei voi muodostaa sanan toisten muotojen perusteella ja joiden muodostamiseksi täytyy tietää kyseisen sanan [sanatyypin] muotoja koskevat säännöt.
Sanojen kaikki muodot koostuvat näistä teemamuodoista ja niiden perusteella johdettavista analogiamuodoista.
Lähteet[muokkaa]
Nominien teemamuodot[muokkaa]
- yksikön nominatiivi
- yksikön genetiivi
- yksikön partitiivi
- yksikön lyhyt illatiivi [aditiivi]
- monikon genetiivi
- monikon partitiivi
Teemamuotojen vartaloiden perusteella voidaan muodostaa sanan kaikki sijamuodot:
- Yksikön nominatiivi → yksilöllinen
- Yksikön partitiivi → yksilöllinen
- Lyhyt illatiivi → yksilöllinen
- Yksikön genetiivi → yksikön sijamuodot sse-illatiivista alkaen ja monikon nominatiivi
- Monikon genetiivi → de-monikon muodot illatiivista alkaen
- Monikon partitiivi → vokaalimonikon muodot, muunnoksia voi esiintyä
Yksilöllisten teemamuotojen perusteella ei voi muodostaa muita muotoja. Nämä on siis tiedettävä erikseen jokaisen sanan osalta.
Lähteet[muokkaa]
Verbien teemamuodot[muokkaa]
- ma-infinitiivi
- da-infinitiivi
- indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto
- aktiivin impersatiivin preesens ("passiivin preesens") [aikaisemmin tud-partisiippi, passiivin partisiipin perfekti]
Teemamuotojen vartaloiden perusteella voidaan muodistaa verbien muut muodot:
ma-infinitiivi →
- ma-infinitiivin sijamuodot,
- aktiivin indikatiivin imperfekti
- kvotatiivin preesens
- aktiivin partisiipin preesens (v-partisiippi)
da-infinitiivi →
- des-muoto
- imperatiivin yksikön 3. persoona
- imperatiivin yksikön monikko
- jussiivin preesens
- aktiivin partisiipin perfekti (tud-partisiippi)
- konditionaalin preesens
- kvotatiivin imperfekti
indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona →
- muut indikatiivin preesensin muodot
- imperatiivin yksikön 2. persoona
- konditionaalin preesens
aktiivin impersonaalin preesens →
- muut impersonaalin ["passiivi"] muodot
Lisäksi on 27 epäsäännöllstä verbiä, joiden muodostamiseen edelläolevat teema- ja analogiamuodot eivät riitä.
Lähteet[muokkaa]
Kirjallisuus[muokkaa]
- Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt, Tiiu Erelt, Kristiina Ross Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2007 (Tallinn : Pakett) 726 lk. ; 21 cm ISBN/ISSN: 9789985792100
- Verkkoversio Eesti keele käsiraamat
- Viron kielioppi / Hannu Remes : Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1983 : ISBN 951-0-11982-2