Liite:Verbitaivutus/suomi/villitä

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo villitse-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo villit-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä villitsen en villitse minä olen villinnyt en ole villinnyt
sinä villitset et villitse sinä olet villinnyt et ole villinnyt
hän villitsee ei villitse hän on villinnyt ei ole villinnyt
me villitsemme emme villitse me olemme villinneet emme ole villinneet
te
Te
villitsette
-"-
ette villitse
-"-
te
Te
olette villinneet
olette villinnyt
ette ole villinneet
ette ole villinnyt
he villitsevät eivät villitse he ovat villinneet eivät ole villinneet
passiivi villitään ei villitä passiivi on villitty ei ole villitty
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä villitsin en villinnyt minä olin villinnyt en ollut villinnyt
sinä villitsit et villinnyt sinä olit villinnyt et ollut villinnyt
hän villitsi ei villinnyt hän oli villinnyt ei ollut villinnyt
me villitsimme emme villinneet me olimme villinneet emme olleet villinneet
te
Te
villitsitte
-"-
ette villinneet
ette villinnyt
te
Te
olitte villinneet
olitte villinnyt
ette olleet villinneet
ette olleet villinnyt
he villitsivät eivät villinneet he olivat villinneet eivät olleet villinneet
passiivi villittiin ei villitty passiivi oli villitty ei ollut villitty
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä villitsisin en villitsisi minä olisin villinnyt en olisi villinnyt
sinä villitsisit et villitsisi sinä olisit villinnyt et olisi villinnyt
hän villitsisi ei villitsisi hän olisi villinnyt ei olisi villinnyt
me villitsisimme emme villitsisi me olisimme villinneet emme olisi villinneet
te
Te
villitsisitte
-"-
ette villitsisi
-"-
te
Te
olisitte villinneet
olisitte villinnyt
ette olisi villinneet
ette olisi villinnyt
he villitsisivät eivät villitsisi he olisivat villinneet eivät olisi villinneet
passiivi villittäisiin ei villittäisi passiivi olisi villitty ei olisi villitty
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä villinnen en villinne minä lienen villinnyt en liene villinnyt
sinä villinnet et villinne sinä lienet villinnyt et liene villinnyt
hän villinnee ei villinne hän lienee villinnyt ei liene villinnyt
me villinnemme emme villinne me lienemme villinneet emme liene villinneet
te
Te
villinnette
-"-
ette villinne
-"-
te
Te
lienette villinneet
lienette villinnyt
ette liene villinneet
ette liene villinnyt
he villinnevät eivät villinne he lienevät villinneet eivät liene villinneet
passiivi villittäneen ei villittäne passiivi lienee villitty ei liene villitty
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä villitse älä villitse sinä
hän villitköön älköön villitkö hän olkoon villinnyt älköön olko villinnyt
me villitkäämme älkäämme villitkö me
te
Te
villitkää
-"-
älkää villitkö
-"-
te
Te
he villitkööt älkööt villitkö he olkoot villinneet älkööt olko villinneet
passiivi villittäköön älköön villittäkö passiivi olkoon villitty älköön olko villitty

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. villitä preesens villitsevä villittävä
pitkä 1. villitäkseen1 perfekti villinnyt villitty
2. inessiivi villitessä2 villittäessä agentti villitsemä4
instruktiivi villiten kielteinen agentti villitsemätön
3. inessiivi villitsemässä 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi villitsemästä
illatiivi villitsemään
adessiivi villitsemällä
abessiivi villitsemättä
instruktiivi villitsemän villittämän
4. villitseminen
5 villitsemäisillään3