Liite:Verbitaivutus/suomi/särpiä
| vokaalivartalo | - |
| heikko vokaalivartalo | särvi- |
| vahva vokaalivartalo | särpi- |
| konsonanttivartalo | - |
Persoonamuodot[muokkaa]
| Indikatiivi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | särvin | en särvi | minä | olen särpinyt | en ole särpinyt | |
| sinä | särvit | et särvi | sinä | olet särpinyt | et ole särpinyt | |
| hän | särpii | ei särvi | hän | on särpinyt | ei ole särpinyt | |
| me | särvimme | emme särvi | me | olemme särpineet | emme ole särpineet | |
| te Te |
särvitte -"- |
ette särvi -"- |
te Te |
olette särpineet olette särpinyt |
ette ole särpineet ette ole särpinyt | |
| he | särpivät | eivät särvi | he | ovat särpineet | eivät ole särpineet | |
| passiivi | särvitään | ei särvitä | passiivi | on särvitty | ei ole särvitty | |
| imperfekti | pluskvamperfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | särvin | en särpinyt | minä | olin särpinyt | en ollut särpinyt | |
| sinä | särvit | et särpinyt | sinä | olit särpinyt | et ollut särpinyt | |
| hän | särpi | ei särpinyt | hän | oli särpinyt | ei ollut särpinyt | |
| me | särvimme | emme särpineet | me | olimme särpineet | emme olleet särpineet | |
| te Te |
särvitte -"- |
ette särpineet ette särpinyt |
te Te |
olitte särpineet olitte särpinyt |
ette olleet särpineet ette olleet särpinyt | |
| he | särpivät | eivät särpineet | he | olivat särpineet | eivät olleet särpineet | |
| passiivi | särvittiin | ei särvitty | passiivi | oli särvitty | ei ollut särvitty | |
| Konditionaali | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | särpisin | en särpisi | minä | olisin särpinyt | en olisi särpinyt | |
| sinä | särpisit | et särpisi | sinä | olisit särpinyt | et olisi särpinyt | |
| hän | särpisi | ei särpisi | hän | olisi särpinyt | ei olisi särpinyt | |
| me | särpisimme | emme särpisi | me | olisimme särpineet | emme olisi särpineet | |
| te Te |
särpisitte -"- |
ette särpisi -"- |
te Te |
olisitte särpineet olisitte särpinyt |
ette olisi särpineet ette olisi särpinyt | |
| he | särpisivät | eivät särpisi | he | olisivat särpineet | eivät olisi särpineet | |
| passiivi | särvittäisiin | ei särvittäisi | passiivi | olisi särvitty | ei olisi särvitty | |
| Potentiaali | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | särpinen | en särpine | minä | lienen särpinyt | en liene särpinyt | |
| sinä | särpinet | et särpine | sinä | lienet särpinyt | et liene särpinyt | |
| hän | särpinee | ei särpine | hän | lienee särpinyt | ei liene särpinyt | |
| me | särpinemme | emme särpine | me | lienemme särpineet | emme liene särpineet | |
| te Te |
särpinette -"- |
ette särpine -"- |
te Te |
lienette särpineet lienette särpinyt |
ette liene särpineet ette liene särpinyt | |
| he | särpinevät | eivät särpine | he | lienevät särpineet | eivät liene särpineet | |
| passiivi | särvittäneen | ei särvittäne | passiivi | lienee särvitty | ei liene särvitty | |
| Imperatiivi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | – | – | minä | – | – | |
| sinä | särvi | älä särvi | sinä | – | – | |
| hän | särpiköön | älköön särpikö | hän | olkoon särpinyt | älköön olko särpinyt | |
| me | särpikäämme | älkäämme särpikö | me | – | – | |
| te Te |
särpikää -"- |
älkää särpikö -"- |
te Te |
– | – | |
| he | särpikööt | älkööt särpikö | he | olkoot särpineet | älkööt olko särpineet | |
| passiivi | särvittäköön | älköön särvittäkö | passiivi | olkoon särvitty | älköön olko särvitty | |
Nominaalimuodot[muokkaa]
| infinitiivit | partisiipit | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| aktiivi | passiivi | aktiivi | passiivi | |||
| 1. | särpiä | preesens | särpivä | särvittävä | ||
| pitkä 1. | särpiäkseen1 | perfekti | särpinyt | särvitty | ||
| 2. | inessiivi | särpiessä2 | särvittäessä | agentti | särpimä4 | |
| instruktiivi | särpien | – | kielteinen agentti | särpimätön | ||
| 3. | inessiivi | särpimässä | – | 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa | ||
| elatiivi | särpimästä | – | ||||
| illatiivi | särpimään | – | ||||
| adessiivi | särpimällä | – | ||||
| abessiivi | särpimättä | – | ||||
| instruktiivi | särpimän | särvittämän | ||||
| 4. | särpiminen | |||||
| 5 | särpimäisillään3 | |||||