Liite:Verbitaivutus/suomi/peräänkuuluttaa

• verbi peräänkuuluttaa, taivutustyyppi 53

fi Suomi Verbi peräänkuuluttaa peräänkuuluttaa

Vartalot

vokaalivartalo	-
heikko vokaalivartalo	peräänkuuluta-
vahva vokaalivartalo	peräänkuulutta-
konsonanttivartalo	-

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	peräänkuulutan	en peräänkuuluta		minä	olen peräänkuuluttanut	en ole peräänkuuluttanut
sinä	peräänkuulutat	et peräänkuuluta		sinä	olet peräänkuuluttanut	et ole peräänkuuluttanut
hän	peräänkuuluttaa	ei peräänkuuluta		hän	on peräänkuuluttanut	ei ole peräänkuuluttanut
me	peräänkuulutamme	emme peräänkuuluta		me	olemme peräänkuuluttaneet	emme ole peräänkuuluttaneet
te Te	peräänkuulutatte -"-	ette peräänkuuluta -"-		te Te	olette peräänkuuluttaneet olette peräänkuuluttanut	ette ole peräänkuuluttaneet ette ole peräänkuuluttanut
he	peräänkuuluttavat	eivät peräänkuuluta		he	ovat peräänkuuluttaneet	eivät ole peräänkuuluttaneet
passiivi	peräänkuulutetaan	ei peräänkuuluteta		passiivi	on peräänkuulutettu	ei ole peräänkuulutettu
imperfekti				pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	peräänkuulutin	en peräänkuuluttanut		minä	olin peräänkuuluttanut	en ollut peräänkuuluttanut
sinä	peräänkuulutit	et peräänkuuluttanut		sinä	olit peräänkuuluttanut	et ollut peräänkuuluttanut
hän	peräänkuulutti	ei peräänkuuluttanut		hän	oli peräänkuuluttanut	ei ollut peräänkuuluttanut
me	peräänkuulutimme	emme peräänkuuluttaneet		me	olimme peräänkuuluttaneet	emme olleet peräänkuuluttaneet
te Te	peräänkuulutitte -"-	ette peräänkuuluttaneet ette peräänkuuluttanut		te Te	olitte peräänkuuluttaneet olitte peräänkuuluttanut	ette olleet peräänkuuluttaneet ette olleet peräänkuuluttanut
he	peräänkuuluttivat	eivät peräänkuuluttaneet		he	olivat peräänkuuluttaneet	eivät olleet peräänkuuluttaneet
passiivi	peräänkuulutettiin	ei peräänkuulutettu		passiivi	oli peräänkuulutettu	ei ollut peräänkuulutettu

Konditionaali
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	peräänkuuluttaisin	en peräänkuuluttaisi		minä	olisin peräänkuuluttanut	en olisi peräänkuuluttanut
sinä	peräänkuuluttaisit	et peräänkuuluttaisi		sinä	olisit peräänkuuluttanut	et olisi peräänkuuluttanut
hän	peräänkuuluttaisi	ei peräänkuuluttaisi		hän	olisi peräänkuuluttanut	ei olisi peräänkuuluttanut
me	peräänkuuluttaisimme	emme peräänkuuluttaisi		me	olisimme peräänkuuluttaneet	emme olisi peräänkuuluttaneet
te Te	peräänkuuluttaisitte -"-	ette peräänkuuluttaisi -"-		te Te	olisitte peräänkuuluttaneet olisitte peräänkuuluttanut	ette olisi peräänkuuluttaneet ette olisi peräänkuuluttanut
he	peräänkuuluttaisivat	eivät peräänkuuluttaisi		he	olisivat peräänkuuluttaneet	eivät olisi peräänkuuluttaneet
passiivi	peräänkuulutettaisiin	ei peräänkuulutettaisi		passiivi	olisi peräänkuulutettu	ei olisi peräänkuulutettu

Potentiaali
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	peräänkuuluttanen	en peräänkuuluttane		minä	lienen peräänkuuluttanut	en liene peräänkuuluttanut
sinä	peräänkuuluttanet	et peräänkuuluttane		sinä	lienet peräänkuuluttanut	et liene peräänkuuluttanut
hän	peräänkuuluttanee	ei peräänkuuluttane		hän	lienee peräänkuuluttanut	ei liene peräänkuuluttanut
me	peräänkuuluttanemme	emme peräänkuuluttane		me	lienemme peräänkuuluttaneet	emme liene peräänkuuluttaneet
te Te	peräänkuuluttanette -"-	ette peräänkuuluttane -"-		te Te	lienette peräänkuuluttaneet lienette peräänkuuluttanut	ette liene peräänkuuluttaneet ette liene peräänkuuluttanut
he	peräänkuuluttanevat	eivät peräänkuuluttane		he	lienevät peräänkuuluttaneet	eivät liene peräänkuuluttaneet
passiivi	peräänkuulutettaneen	ei peräänkuulutettane		passiivi	lienee peräänkuulutettu	ei liene peräänkuulutettu

Imperatiivi
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	–	–		minä	–	–
sinä	peräänkuuluta	älä peräänkuuluta		sinä	–	–
hän	peräänkuuluttakoon	älköön peräänkuuluttako		hän	olkoon peräänkuuluttanut	älköön olko peräänkuuluttanut
me	peräänkuuluttakaamme	älkäämme peräänkuuluttako		me	–	–
te Te	peräänkuuluttakaa -"-	älkää peräänkuuluttako -"-		te Te	–	–
he	peräänkuuluttakoot	älkööt peräänkuuluttako		he	olkoot peräänkuuluttaneet	älkööt olko peräänkuuluttaneet
passiivi	peräänkuulutettakoon	älköön peräänkuulutettako		passiivi	olkoon peräänkuulutettu	älköön olko peräänkuulutettu

Nominaalimuodot

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		peräänkuuluttaa		preesens	peräänkuuluttava	peräänkuulutettava
pitkä 1.		peräänkuuluttaakseen1		perfekti	peräänkuuluttanut	peräänkuulutettu
2.	inessiivi	peräänkuuluttaessa2	peräänkuulutettaessa	agentti	peräänkuuluttama4
	instruktiivi	peräänkuuluttaen	–	kielteinen agentti	peräänkuuluttamaton
3.	inessiivi	peräänkuuluttamassa	–	1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa 3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	peräänkuuluttamasta	–
	illatiivi	peräänkuuluttamaan	–
	adessiivi	peräänkuuluttamalla	–
	abessiivi	peräänkuuluttamatta	–
	instruktiivi	peräänkuuluttaman	peräänkuulutettaman
4.		peräänkuuluttaminen
5		peräänkuuluttamaisillaan3